INKEROISTEN TEHTAIDEN VAKUUTUSKASSAN SÄÄNNÖT 1.1.2018

Finanssivalvonta on vahvistanut säännöt 24.11.2017

TYÖPAIKKAKASSAN SÄÄNNÖT

YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §

Vakuutuskassan nimi on Inkeroisten Tehtaiden Vakuutuskassa.

Kassan kotipaikka on Kouvola.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.


3 §

Kassassa tulee olla vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin yhtiöihintyösuhteessa olevat henkilöt;
Stora Enso Oyj
Stora Enso Ingerois Oy
Stora Enso Publication Papers Oy Ltd
ISS Palvelut
Kymen Trukkipalvelu Oy
A&R Carton Oy, IK-Kotelo
Empower Oyj
Empower IN Oy
Efora Oy
Stora Enso International Oy
Stora Enso Paper Oy
sekä tämän Vakuutuskassan toimihenkilöt.

Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa ja on hyväksytty jäseneksi. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu ne henkilöt, jotka ovat jonkin muun sairaus- tai vakuutuskassan jäseniä, eivätkä ne henkilöt joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhyemmäksi kuin neljä kuukautta kestäväksi. Jäsenyyttä on haettava kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa jäsenyyden hakemisen myös niille työnantajaan työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät aiemmin ole kuuluneet kassaan.

Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka työsuhteensa perusteella ovat välittömästi ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseniä edellyttäen, että työsuhde työnantajaan on kestänyt vähintään kymmenen (10) vuotta. Työsuhteesta suoraan eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös henkilöt, jotka ovat palkattomalla vapaalla (esimerkiksi vuorotteluvapaalla, hoitovapaalla, opintovapaalla tai hallituksen hyväksymällä muulla vapaalla) ja haluavat ylläpitää oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin maksamalla seitsemännessä pykälässä määritellyn jäsenmaksun.

Kassan jäseninä ovat sairausvakuutuslain mukaisen toiminnan sekä lisäetuusjäsenyyden osalta kaikki edellä mainitut toimintapiiriin kuuluvat henkilöt. Näitä jäseniä kutsutaan varsinaisiksi jäseniksi.

Eläkkeelle siirtynyt henkilö, joka on ollut kassan jäsen 4 momentissa mainitun ajan, mutta jonka jäsenyys kassassa on päättynyt ennen eläkkeelle siirtymistä, voi uudelleen liittyä kassan jäseneksi eläkkeelle siirtymisen tapahduttua. Jäsenyyttä on haettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä. Näitä jäseniä kutsutaan ulkojäseniksi. Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo ja hyväksyä jäsenyys. Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään toimintapiiriin kuuluva henkilö. Kassan jäsenyys on vapaaehtoinen.


KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Kassan jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmelta kuukaudelta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on kassassa vastaanotettu tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Työsuhteessa oleva kassan jäsen, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi saman työsuhteen aikana eikä tästä työsuhteesta eläkkeelle siirtyessään. Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu liittymään uudelleen kassan jäseneksi.

Jäsen voidaan erottaa kassasta ainoastaan näiden sääntöjen18 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksissa.

6 §

Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Kassan jäsenmaksu on työsuhteessa olevalta kassan jäseneltä 1,7 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Eläkkeellä olevalta peritään 2,5 prosenttia hänen saamastaan eläkkeestä lukuun ottamatta kansaneläkettä.

Osa-aikaeläkkeellä olevalta henkilöltä peritään jäsenmaksu sekä palkasta että eläkkeestä ja hänellä on oikeus jäsenille tarkoitettuihin etuuksiin.

Palkattomalla vapaalla olevan jäsenmaksu on kiinteä ja se päätetään vuosittain viimeistään marraskuussa pidettävässä kassankokouksessa.

Jäseneltä voidaan periä maksamatta jääneet jäsenmaksut takautuvasti.

8 §

Työnantaja pidättää työsuhteessa olevan jäsenen jäsenmaksun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu palkanmaksukausittain. Ne jäsenet, joiden osalta työnantaja ei pidätä jäsenmaksua, vastaavat jäsenmaksun suorittamisesta itse kassan hallituksen määräämällä tavalla.

Eläkkeellä olevan jäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana olevan eläketulon määrä, mikäli jäsen ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Jäsenmaksun muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
10 §

Varsinaisella jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa; sekä

6) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä

annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.


12 §

Kassa on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 15 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

1 a) lääkärinpalkkiosta 75 %, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, ei kuitenkaan leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä

1 b) avoterveydenhuollon palveluista peritty maksu, lukuun ottamatta hoitopäivämaksuja, silloin, kun se kerryttää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaista terveydenhuollon maksukattoa enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;

2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka ja enintään 60 vuorokautta kalenterivuodessa sekä;

2 b) kuntolaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuun enimmäismäärään saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsookohtuulliseksi suostua sekä;

2 c) päihdeongelmaisen laitoshoidosta peritty hoitomaksu enintään kerran kalenterivuodessa, mikäli hoito on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuorokautta ja enintään 16 vuorokautta edellä 1 b kohdassa tarkoitettuun enimmäismäärään saakka;

3 a) 80 % lääkärin ja rajoitetun lääkkeen määräämisoikeuden saaneen laillistetun sairaanhoitajan määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista sairausvakuutuslain mukaisen lääkkeiden vuotuisen alkuomavastuun ylittävältä osalta silloin, kun ne ovat myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavia;

3 b) sairausvakuutuslain mukaan erityis- ja rajoitetusti korvattavat lääkkeet sairausvakuutuslain mukaisen lääkkeiden vuotuisen alkuomavastuun ylittävältä osalta silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla; sekä

3 c) lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet sairausvakuutuslain mukaisen vuosiomavastuuosuuden ylittymisen jälkeen, silloin kun lisäkorvausta on saatu sairausvakuutuslain nojalla;

Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.

4 a) sytostaatti- ja keinomunuaishoito sekä valohoito silloin, kun hoidot on annettu terveyskeskuksessa tai julkisessa sairaalassa;

4 b) 75 % lääkärin määräämistä patologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja näytteenotosta sekä laboratoriotutkimuksista ja kuvantamisista silloin, kun ne ovat myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavia tai terveyskeskuksessa tai sairaalassa suoritettuja tutkimuksia;

4 c) lääkärin määräämän ja lääkärin antaman psykoterapian kustannukset, enintään kymmeneltä hoitokerralta kalenterivuodessa, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla;

4 d) lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista 50 %, kun hoidot ja tutkimukset ovat myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavia;

4 e) lääkärin määräämä lymfaterapiahoito, silloin kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;

4 f) lääkärin määräämästä hieronnasta, naprapatia- tai kiropraktiikkahoidosta 50 %;

4 g) lääkärin määräämästä akupunktiohoidosta 50 %;

4 h) lääkärin määräämä kynsien ureahoito;

5) Kassan jäsenelle aiheutuneet sairausvakuutuslain ja kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä, mikäli kustannus yhteen suuntaan ylittää sairausvakuutuslain mukaisen matkakorvausten vuotuista omavastuuosuutta kerryttävän kiinteän omavastuun;

6 a) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle 80 % lääkärin tai optikon määräämien yksien silmälasien tai piilolinssien hinnasta 400 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet lasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten silmälasien korvaamisesta;

6 b) vaihtoehtoisesti vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle yksityisellä lääkäriasemalla tehdystä näkökykyä korjaavasta laserleikkauksesta 600 euroa 2 vuoden välein;

7) hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mainittu palkkio tai maksu. Lisäksi korvataan laillistetun suuhygienistin antama hoito, hammaslääkärin määräyksellä. Vastaavasti korvataan terveyskeskuksessa annettu hoitotyö. Hoito- työnä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 400 euroa jäsentä kohti kalenterivuodessa.

14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että;

1)tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukainen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaistasairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- ja hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 13 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

15 §

Edellä 13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain sikäli ja siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava
korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.

16 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.


LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

17 §

Edellä 13 §:n mukaisia lisäetuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä jäsen on:

1) sairaudesta johtuvalla palkattomalla lomalla, kun sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oikeuttava enimmäisaika on täyttynyt, eikä eläkeläisjäsenyyteen ole oikeutta;

2) asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa taikka reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa; tai

3) kärsimässä välittömästi tuomittua vankeusrangaistusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 13 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

18 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa kassan jäsen voidaan vaihtoehtoisesti myös erottaa.


19 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen
keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun
ottamatta.

20 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.


LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

21 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Etuutta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan korkolakia (633/1982).

22 §

Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 15 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan muun lain kuin sairausvakuutuslain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

23 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.


MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

24 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja Rahoitusneuvonnasta.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

25 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

26 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 13 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä

3) 17 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

27 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

28 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön (1336/2002)asetuksen ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

29 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

30 §

Kassalla on vähintään yksi tai enintään kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valitavara tilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajantai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

KASSANKOKOUS

31 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.


32 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää äänioikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään 1 jäsentä. Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty
ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.


33 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.


34 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.


Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.


35 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ilmoitetaan paikallisessa sanomalehdessä sekä lisäksi tarvittaessa henkilökunnan lehdessä ja muut kassan jäseniä koskevat tiedotteet julkaistaan henkilökunnan lehdessä tai jäsenille lähetettävinä kirjeinä.


36 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa
äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.


37 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.


38 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous
päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

39 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääräänsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.


HALLITUS

40 §

Kassan hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja joka kolmantena vuonna eroaa hallituksesta kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen ja muina vuosina kaksi varsinaista jäsentä varajäsenineen.


41 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 47 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 46 §:n mukaisesti.


42 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

43 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään 1 hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.


KASSANJOHTAJA

44 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

45 §

Kassalla tulee olla asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.


KASSAN NIMENKIRJOITUS

46 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.


VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

47 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.



TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

48 §

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvoituksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

JAKAUTUMINEN

49 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN

50 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan 4 kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.


51 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.